Fitness ball

Bi endehiin Marshalls delguurt sanamsargui yavj baigaad, fitness ball hudaldaj avlaa. Ertnees ene bumbuguur hiih dasgaluudiig internetees harj baisan buguud, uneheer tus boloh yum baihdaa gej bodogddog bailaa.
Anh olj haraad dasgaluudiinh ni zurguudiig heseg harj baisnaa, uniig ni haraad uuhain tas shuud avav. Une ni erduu 2$ bolson bailaa. Yagaad geed hairtsgiig ongoilgood uztel, argagui ee, hiilegch ni alga. Gehdee mgl hun chini argatai bizdee. Shaar bolon dugui hiilegcheer orluulaad 1 hiilsen baihad l hangalttai. Tegeed l shuud hudaldaj avlaa. Gertee ireed dugui hiilegcheer hoshuug ni taaruulj barij nileen heden min notsoldsonii etsest yamartaa ch hiileed tavichihlaa.
Nadaas iluu huuhduud ih bayarlaj bainaa. Ted bainga l toglono. Hed heden udaa unhruud uilaad amjsan. Hehe
Zugeer suuhad ch gesen buh biyenii bulchin changarch ajillah tul er ni dasgal hiij bolmoor sanagdlaa. Net eer fitness ball iig ashiglaj herhen dasgal hiih tuhai web haij uuniig olov. Instructor eregtei bagsh ni jaahan aimaar hun shig haragdavch dasgaluud ni harin harahad heregtei bas oilgomjtoi yumaa.
Odoohondoo gedes tom tul ayultai gedgeer horiotoi baigaa ch (ohin duu maani zuvshuuruugui) tursunii daraa hergiig ni garganaa. :)

Palmer's t bayarlalaa

Hun burt udur tutam biyedee tsunhendee zailshgui avch yavdag zuils gej baidag.
Jishee ni nadad UB t gar utas, uruul ungulugch, nuur chiigshuulegch us geed l.. zaaval tsunhendee hiij avch yavdag zuils baina. Harin end bol nadad baihgui bol bolohgui gol goo saihnii hereglel maani deerhi Palmer's iin buteegdehuunuud yum. Jiremsen ehchuudiin arisiig yazralt bolon huuraishiltaas sergiilj mun yazraltiig bagasgah uilchilgeetei buteegdehuunuud buguud, eldev hurts unergui, harshil uguhgui,uilchilgee mash sain gedgiig bi uuriin biyeree mederch baina.
Yalanguya oroi untahiin umnu cocoa butter soothing oiliig turhej hereglehed baga zergiin samarnii uner hanhiih buguud ene ni uneheer taivshruulah uilchilgeetei bas turhsenii daraa biyed naaldaj uldehgui dorhnoo shingen uusdag oil yum. Zaaval jiremsen ehchuud geltgui er ni yamar ch hun huuhed biyedee turhehed ih sain buteegdehuun gej bodoj baina. Arisiig chiigshuuleed zogsohgui torgomsog zuulun bolgoh ni uneheer taatai. Bas savalgaa ch tomtoi.
Une ni ch bolomjiin. Dashramd helehed, zuvhun emegtei hun yazardaggui yum bilee. Bas zuvhun jin ihtei hun ch yazardaggui yum bilee. Turanhai ch gesen aris genet sunaj usuhud bas aris bas yazrah magadlaltai baidag yum bilee. Odoohondoo Palmer's iin achaar minii biye shineer yazarch bariagui l baina. Biye davhar hund beleglehed ih l tom beleg bolno baih. Bi UB t yazraltiin esreg tos haigaad Pigeon iin jijig savlagaatai tosiig ih l unetei avch baisnaa sanaj baina.
UB t ene kompanii buteegdehuuniig oruulj hudaldaalval hemeen uuriin erhgui bodogdono.

Hul bumbugiin talbai

Unuudur amraltiin udur baina gedgiig medehed amarhan. Ugluu ert tsonhoor huuhduudiin shuugildah,
shugel tashiih, bumbug ushigluh duu hadna.
Neg ih shuugiantai hetsuu sanagddaggui l dee. Harin ch nam gum ene orchind hugjiltei tsoglog uur amisgaliig medruuldeg yum.
Manai balkonoor gadagsh harahad l tomoo gegchiin talbai baidag buguud ter talbaig barag 6 huvaasan baidag. 6 bag neg zereg hul bumbug togloj bolno gesen ug l dee. Erduu l 10 alhamiin zaid. Hul bumbugiin talbaigaas egnee tom modnuudaar tusgaarlagdsan baidag. Ajliin udur chimeegui nam gum baidag tul, buga yanzagaa daguulaad ger buleeree, jirh, herem, tuulai, uneg, tarvaga?! shig amitan geed olon amitad guildej uvs idej baigaa haragddag.
Nileen tom talbai tul bi ch bas nar zuv 1 toirohod hangalttai walking bolj chaddag yum.
End hul bumbugiin ohidiin bag ih baidag bololtoi. Mundag biyetei bulchinlag hultei dund surguuliin ohiduud beltgeliin huvtas tsunhee uuren end tend yavj togloh ni ih haragddag.
Er ni sport ter tusmaa bagiin sportoor huuhdiig hicheelluuleh ni huuhded tesver hatuujiliig tuluvshuulj bii bolgohoos gadna ih niitech bolgodog yum shigee. Zuvhun ter toglogch l sain baigaad bagaaraa turuulj terguulne gesen ug bish tul herhen hoorondoo zohitsoldoj neg amitai togloh ve gedeg chuhal baih.
Neeree manaihan ene udaagiin olymp eer bugd gantsaarchilsan sport d medali avtsgaasan yum baina. Er ni mgl hunii zan chanartai bas ene ni holbootoi yum bolov uu?!..

Miu

Sanaandgui hartal minii Miu tai adilhan muurnii zurag. Hichneen hair hurevee. Harsan chini minii haya check hiij uzeh durtai Animal all-stars dahi video bichleg. Miu ch bas ingedeg shdee gej uzengee bur ineed hureed,, Shrek iin muurnii nud gargachihaad uneheer huurhun shuu, hurdan harah yumsan gej bodogdloo. Duu maani yamar muur baidag yum gej neg ih toomjirgui ch urid ni asuuj baisan tul, 'ene, ene baihgui yu. minii muur ungu ni bor taldaa gehdee yag ene baihgui' gelee.
Odoo ch minii miu undur onoo avsaan. 'Iim huurhun tseverhen yum bol yah ve' gej magtuulsan shuu. hehe.
Miu maanaghan mini chi namaig sanadag yum bolov u..

Muffin & cake

Unuudur genet amttan idmeer sanagdaad muffin hiiv. Daanch hemjee ni baga baisan tul oluulaa idehed arai hurehgui yumuu geed chocolate cake hamtad ni hiilee.
Hiihed amarhan l daa. Erduu ustai zuuraad l boloo. Gehdee sain huulguhiin tuld neg ih hutgahgui baisan ni deer yum bilee.
Bas Muffin hiih savaa saitar toslohgui bol bolson hoino ni gargahad naaldah shinjtei yum bilee.
Bas cake hiihed erduu 3 undug, us, tos l orno. Hutgaad l boloo. Hiisen hoinoo zuurmagaa huulguh gej huleej barih hereggui zuuh chini l halsan bol ter dor ni hiigeed tsagaa harahad l bolno.
Daanch bi zalhuuraad neg halaaltand gej bodood zereg hoyulang ni hiisen bolovch, tus bur uur uur minutand bas gal ni ch arai ondoo baisan bolood ter uu jaahan tsarai muutai l bolchihloo.
Gehdee amt ni bol dajgui baisan shuu.
Amttan idmeer sanagdaad baina gedeg chini jin nemegdeed baigaa gesen uguu?!?!

Nomiin san

Loudoun County Public Library nomiin san duuteigee orood irlee. Durtai nom setguul duu hugjim, kino goo endees heden shirhegiig ch neg dor zeelj avch yavj boldog bolohoor uneheer saihan. Bas wireless internettei tul uursdiin notebook ee avch ochood ajil turul hicheel nomoo hiisen ch bolno. PC gui hun ch ochood hereglej bolohoor interneted holbogdson olon arvan PC nees durtaigaa heden tsag ch hamaagui hereglej bolno. Mun cabin uruunuud ch baih tul anhaarlaa tuvluruulj suuj yum hiih gesen hun ter uruug ashiglaj bolno.
Ih olon turliin olon saihan nom setguuluud baihaas nadad audio books ih taalagdlaa. Yalanguya nom unshih zav ter bur garahaa bolidog bidend ajildaa yavah bolon gertee ireh tsagtaa durtai nomoo mashindaa sonsood yavna gedeg uneheer 40-50 min yavah zamiin urtiig ch ul anzaaran neg medehed gertee hureed ireh jisheetei. Yapond humuus galt tergend nom unshij yavdag l daa. Zuvhun mashin geltgui walking hiih uyedee ch yumuu guij yavahdaa ch sonsoj boloh yum. Gaihaltai yamar ih tsag zav hemneh ve tee?? MGL d ch bas audio book buyu iimerhuu mayagiin books on cd gargaval bolohgui yum gej uu? Hurdnii udaan yavdag zamgui bolohoor UB t ter bur demii yum bolov u? Huduunii zamd bol boloh yum te. UB t harin zamiin tugjrel ihtei deer ni anhaaral sarniad ajil turul ger oron ni oirhon tul yadag yum boldoo,, Gehdee bi lav taalagdsan zuilee avch unshinaa.
Harin nomiin sand suuhiin tuld gadaa hediigeer 25-30 hem baisan ch zuzaan nooson tsamts bolon gaduur numruh alchuur avch yavsan ni deer yum bilee. Denduu huitneer uleelgedeg tul jaahan suuhad l barag haniad hurmeer daarahiig ni yana. Gehdee hachirhaltai ni endehiin humuus ni terendee dassan baidag yumuu neg ih biden shig dulaalahgui.
Hamgiin hachirhaltai ni endehiin Mac'Donald bolon busad franchise fast food rest uud ni aimaar aimaar huiten.. Barag l ta nariig suulgahgui shuu hurdan ideed gar gesen shig...
Yagaad ?? Baigali orchind ingej demii huitneer uleelgeh ni muu bas uilchluulegchid ch tav tuh muutai yum shigee. Namaig chi l daaramtgai beeremtgii bolood tegj baigaa biz gej magadgui. Gehdee bi biye davhar bolsonoos hoish harin ch tsusnii ergelt hurdasch, gar hul haluu orgij, er ni bol seruuhend baih durtai bolson. Tiim bolohoor zuvhun nadad ingej sanagdaagui baihaa. : )
Za za yarianii sedev denduu hazaachih shig bolloo.
Uu tiim, bas hamgiin gaihaltai ni ta huuhdee end daguulaad irj bolno. Yapond bolon mgl d nomiin san gedeg ih l chimeegui duugui baih gazar shig sanagdaad, yavahdaa hurtel getej ireed l ih l ayarhan yaridag bol end harin ch huuhduudteigee irtsgeene. Huuhduuded zoriulsan corner tusdaa baidag. Tend huuhduuded zoriulsan hereglehed hyalbar computer nuud bolon turul buriin zuragtai ulgeriin nomnoos tanin medehuin geed ih l olon nomiin taviuruud baina. Bugd huuhed uursduu gar hurch avch boloh undurtei tul zaaval eej aav hargalzagch hun hajuud ni baih albagui. Mun udur buriin togtson tsaguudad nomiin sangiin ah egch nar ni huuhduuded zoriulj ulger unshij, duu zaaj ugdug tul huuhduud gazraar toiron suutsgaaj anhaaran sonsoj hugjildunu.
Er ni bol hunii tuluu gesen enehuu saihan baiguulamj ni nadad mash ih taalagdlaa.
Bi ulsiin tuv nomiin sang neg ch hereglej uzeegui l dee. Yagaad ve geheer nadad bol neg l hetsuu nom ni baihaasaa baihgui ni ih, uuruu ch duraaraa songoj bolohgui, zaaval kod bolon huneer hailguuldag mun gertee avch yavj bolohgui geh met olon zuil ni hetsuu yarvigtai sanagddag.
UB t maani ch gesen iimerhuu ali neg surguuli bolon alban gazriin bus duureg burt olon niitiin nomiin santai bolbol ih saihanaa.

Amraltiin udur

Oird tsag agaar saihan baina. Nadad amerikiin namar taalagdaj baina.
Ugluu oroidoo baga zereg seruuhen bolj huurai salhi sevelzehed mgl iig sanagduulna. Udahgui moddiin navchis sharlaj ulaigaad ih goyo boldog gesen.
Bi udur bur l huuhdiin talbaid ochij nom unshij, haya tenger uul ruu harj muruuduj, talbaid huuhduudiin togloj shuugildahiig harj suuh durtai. Huuhduudiin togloj guij haraij ineej uurlaj uilj baigaa ih huurhun. Tend har, tsagaan, shar, bor geed l haraajiin olon undestnii huuhduud eejteigee esvel aavtaigaa irtsgeedeg. Tedgeer huuhduud hoorondoo hel amaa herhen ololtsdog bainaa. Hoorondoo naizlaad guij baigaa ni uneheer huurhun, bas ataarham. Bi l gehed hajuuhand suuj baigaa eej aav nartai ch taniltsaj yarihaasaa ichin gehuudee neg l berhsheen gantsaar suuj baihad. huuhduud bol tes uur. Yag angliar yariad baigaamuu geheer bas ugui. Uursdiin ornii hel angli hel holij hutgan deer ni hel amaa hazan shulganaldah bolovch mash sain oilgoltsoj naizalj nuhurludug. Ih az jargaltai saihan uye shuu, huuhed nas gej.