X'mas and New Year in Sterling

Iveel 1 sar hurlee

Udur honog ch niseh met hurdan ungurch bainaa. Saya 18 nd huu maani 1 sar hurlee. Bid 2 emchdee ochij eeljit uzlegee hiilgen, shariin esreg vaktsinee hiilgelee. Zuugeer hatgah ter agshind l chashiij orilood duugai bolloo.

Iveel maani anh 6 pound baisan bol 9 pound bolj, bas ch nileen undur bolson bololtoi. Undur geheesee iluu nadad urgelj hevtee baidag bolohoor urtaashaa usch gemeer sanagdaad baih yum. hehe. Anh umsuj baisan huvtsasnuud ni hul ni tsuhuigaad hantuinaas ni gar ni tsuhuigaad baidag bolson bolohoor ovoo l usuud tom bolood baigaa yum baina daa gej medegdene.

Myarai ch suugaad, davhar eruu bondgor hatsar, guya garnii bulchin ni ch zuzaaraad, eej sain suutei bainaa huugee sain hoolloj baina geed magtuulaad baigaa.

Er ni bol udriin deglem barag togtson gej helehed bolno. Shunuduu 2 hagas 3 iin hoorond, 5 hagas-6 iin hoorond 2 udaa serch, huurailuulj hooloo ideed, ugluu 7 hagasiin uyed bas ulsuud serne. Uuruu yaj meddeg bainaa gemeer heden min aar bolohoos tsag ni neg ih zuruhgui shuu. Ineedtei.

11 iin aldad dahin sereed hool nehej baij olj ideed, heseg seruun iish tiish harj hunii yaria sonsoj, uuruu bas aan uun duugaraad tegeed tesgel aldaj dahin orilj hooloo idne. 1 hagasaas salhind gadaa untuuldag tul 2 hagas 3 hurtel gadaa bailgahiig boddog. Tergend ni hiigeed oirhon baih park luu alhan nileen heden udaa toirdog. Ene ni nadad ch bas hudulguun agaar heregtei tul saihan baidag yum. Harin gadaa garch ireed sain untdag tul barag oroin 5 hagas hurtel untaad l baina. Tegeed yostoi yagaad namaig shuvt untuulaad baisan yum be gej baigaa yum shig ulssun ih uurtai serne. Suunii unereer tolgoigoo 2 tiish segscheed garaa buhleer ni amruugaa hiij uurlaad l dairaad l arai chuu hooloo olj idne. Ideh zuuraa urtaar sanaa aldahad ni hichneen ih hair hurdeg geech. Jijighen ch gesen bas temtsej baij eejiigee duudaj hooloo olj idej baihgui yu.

Huu maani seruun tarvalzah uyed huntei yarij yaria sonsoh mash durtai. Uurtei ni yarisan hun burluu ineej bayarluulna. Bas surhii tom nud gargaad l nuhatstai gegch ni harna.

Bid 2 t neg l asuudal baina. Hooloo idseniih ni daraa hehruuldeg buguud, bi dutuu hehruuldeg uu? huu maani gedes ni ih duurch jaahan l huluu hudulguj teniilgehiin hoorond "puub puub" hii gargana. Uul ni ''za minii huu gaag geed duugarchih" geed l nileen udaan bosoogoor ni teverdeg ch hevtuuleed udaagui baihad, guligaj tsamts huvtsasaa solih bolno. Neeree udurt 10 aad udaa pampersiig ni solij, huvtsasiig lav 4-5 udaa solij baigaa. Uul ni ch gangarsandaa bish huurai bailgah gej solidog ch oir haviinhan ah egch emee uvuu nar ni yasan gangan yum yamar aaligui yum geed l baina. hehe

Sayahnaas nuur ni berjiigeed ulaisan. End bol erduu oroldoj tos turheh hereggui, ugaas ingedeg tul zugeer orhi gedeg yum baina. Udaandaa l 2 doloo honood ayandaa arilah tul er oroldsonii hereggui shuu geed emch ni ogt toohgui baina lee. Minii idej uuj baigaa zuilees bolson baih geed eej ni nileen anhaarch baigaa ch bas zarimdaa amttai zuil idmeer l baih yum.

Udahgui shine jil boloh geed Iveelhenii maani anhnii shine jil.. Hediinee gatsuuriin Iveeld gesen hayagtai nileen heden hairtsag belguud uruustei baigaa. Namuunaa egch ni duudee ugye geed santa gaas beleg guih jijig ulaan oimsoo ugsun tuuniig ni uuriinhuu oimsnii derged ulgusun baigaa tul zunduu l belegtei boloh bololtoi. Unuudur bi belgee harj boloh u? geed l ahin dahin guij shalna, namuunaa. Udahgui bas minii huu ch bas eej bi belgee ongoilgood harj bolno u geed l shulganah baihdaa.

Daraa shine jiliin soningoosoo bichnee. (Zurag deer emeedee tevruuleed buuveiluulj baina)

Amidral uneheer saihan yumaa

Iveelhen maani unuudur horvood mendleed 2 doloo honogtoi bolj baina. Ergeed anh turj baisan uyeiinh ni zurguudtai haritsuulahad ovoo tom bolj myarai suusan yum shig sanagdaj baina. Huvtsasnuud ni hurtel ovoo taardag bolood, bas ineej, uurlaj, hunii ugiig sonsoj, hugjim sonsoj duugai boldog geed yanz buriin zan aash surch baina.
Namaig yaj ailgahaa hurtel medne geech. Toohgui baihaar 'uaan-uaan' geed aimaar changa orilj uilna. Hamgiin ineedtei ni avanguut zuv zugeer bolchihno. Bur nulimas ch baihgui. :)
Shunu untah tsag ni ovoo urtasaad eejiigee ovoo untuulaad baigaa. Bas udurtuu seruun baij hunii ug yaria sonsoj iish tiish haraad sarvalzaad seruun baih tsag ni urtassan.
Namuunaa egch (4 nas) ni baby tei ih yarij zugaatsuuldag. Englisheer duu duulj uguud l, neeh tom zuragtai nom tavichihsan unshij uguud l, minii huu oilgoj ch baigaa yum shig surhii tom haraad l. Er ni bol duu garsan zugruu tolgoigoo erguuleed hardag bolson.
Newborn size iin pampers ees 1-2 size iin pampers ruu shiljsen maani minii huu tom bolj bainaa gesen ug bizdee.
Ugluu ajildaa yavaad oroi gertee ireh ah egch nar ni huugiin maani tom bolood baina. Davhar eruu suugaad, guya ni zuzaaraad baina geheer eejiinh ni bayarladag gej..
Iveeliig nad ruu haraad maasaigaad ineeheer ni bi bur buun bayar bolood eh hunii bayar bayasgalan, az jargaliig biye setgeleeree mederdeg.

Thanksgiving

Uchigdur 27 nd endehiin thanksgiving iin bayariin udur bailaa. Delguur horshoo ajil alba bugd amarch manaihan ch oiriin hugatsaand bugd amraaguigeeree saihan amartsgaalaa. Ulamjlal yosoor turkey shuvuug hurgen duu maani saihan amtalj sharj, hurgen duugiin aav eej boloh 2 hugshin geed bugdeeree shireend tuhlan suuj udriin hooliig saihan idetsgeelee. Bayar hurgej hundagiin ug helehed ger buliin gishuund maani alban yosoor nemegdsen Iveeliin tuhai hurtel durdagdaj huugee bas shireenii tsaahna tsonhoor tusah naran door hevtuulj untuullaa. Bugd l hugjiltei saihan zuil dursamjaa yaritsgaan haluun dulaan uur amisgaltai ih l saihan udriin zoog barilaa. Duu maani ch hool hiihdee garguun bas bus nariin salad, hool hiisen bailaa.
Tsag agaar ch togtuun saihan nartai baisan tul hoolnii daraa huugee tergend ni suulgan 2 tsag garui gadaa salhind yavlaa. Udaan yavgan bolon zogsoo baihad minii biye bas daahaargui yanziin baisan tul sandal deer suun, togloomiin talbai deer togloh huuhduudiig ajiglan unuug hurtel husen huleej baisan mini biyellee oljee gej uuriin erhgui bodogdoj bailaa. Bi jiremsen baihdaa urgelj ailiin huuhduudiin toglohiig harj suun, hezee huugee tevreed minii huu bas ednii duu shuugian dund untaj baih boloo gej bodoj baisan.. Udahgui bas l ed nar shig guigeed l uilaad l shulganaad yavj baihdaa gej bodohoor huugiin maani ireedui tesen yadan sanagdaj baina.
Unuudur thanksgiving iig tohiolduulj delguur horshood shuniin 12 tsag zarim ni uuriin 4 tsagaas neegdej, jild neg udaa tohioh ih hyamdralt hudaldaag zohion baiguullaa. Bi ch baby teigee yavj chadahgui baihdaa gesen naiz huuhniidee huugee orhin ugluunii 7 gehed mall orj, uvliin kurtka avlaa. Gehuudee duu maani X'mas iin beleg bolgoj avch ugluu.
Sonin shuu, aragshaagaa yarah huntei bolsonoo unuu ugluu anh udaa mederlee. Huu maani uilj baigaa bolov u? yaj baigaa bol hemeen hediigeer shopping sonirholtoi baisan ch huu maani l tolgoind ergeldeed,,, Barag sanah shahuu yaran ochij huugee avaad gertee irj amarch baina. :)

18 nd huugee teverlee

11 sariin 18 nii udriin 2 tsag 47 minutad huugee turuulj alag urteigee uchirlaa.
17 nii oroin 7 tsag hagast hevtsen buguud, hugatsaat teeltnees 7 honog ungursun baigaa tul uvdult uguuleh taria hiilgeed huleelee. Taria 8 hagast hiigdej uvduj ehelsen ni oroin 11 tsagaas..
Ugluunii 8 hurtel dunshin uvduj suuldee gol tasrah ni uu geltei tesehuiye berh uvduj ehellee. Orniihoo bariulaas zuurch ali duugarahguig hicheej bailaa. Emegtei hun l ene uvdultiig oilgoh baih. Sariin temdegnii uyed sav agshij uvdugiig uneheer 1000 dahin ihesgesentei adilhan.
Ugluu savnii amsar neegdsen esehiig uzehed oroitoi adilhan 1 cm l baisand bur uram hugarch arai ingej ingej c section hiih yum bish baigaa gej hurtel bodogdloo.
Ashgui emch maani uvchin namdaah nugasnii tariag hiiheer bolj uunees hoish 10 hurtel dunshuulj uvduh ni ihesseer avch uvchin ni arai namjlaa. Dahin shalgahad savnii amsar 3 cm, dahiad 1 tsagiin daraa 4 cm, ingeed 1 tsagiin uyed genet 8 cm hurtel neegdsen tul emch nar ch beltgel ajildaa orloo. Derged maani duu maani bas hamaatnii egch maani shunujingee hamt bailtslaa. Hediigeer ted uvdultiig yaj ch chadahgui ch uneheer hund uyed mini nuruug maani ilj gariig mini atgaj ugch hulsiig mini hurtel archij ugch bailaa.
Ingeed haritsangui huuhdiin tolgoi dooshilj haragdahuits bolson baina gesen tul 2 tsag 30 minutaas emchiin zaavraar 1-10 hurtel toolj dulj ehleed, 2 tsag 47 minutad huugiinhee horvood mendlesnee medegdeh changa uilah duug sonsloo. Shuud minii uvur deer tavisan tul ter jijig amitniig haraad uuriin erhgui nulimas togtohgui ursdag yum bilee.
Ingeed huug maani asragch eej ni avch ugaaj tseverlej jignej uzeed 3101 gr gej hellee.
Za yamartaa ch huu maani esen mend ene horvood mendelj ed erhten buh zuils ni buren buten baina gedgiig medeed tariandaa teruu ugaas yadarsandaa teruu 2 nud maani uuriin erhgui anildaj untah geed bailaa. Gevch tursunii daraa 2 tsag untahgui baival sain untchihval tsus ih aldana gesen tul huchlen baij seruun bailaa. Huugee uurgiig ni huhuulye gej hussen baisan tul ulgiidsen huug maani avchirch ugluu. Herhen huhuulehee ch medehgui huu maani ch amaa oligtoi angaihgui yamartaa ch huhuu hoshuund ni hurgeed, huug maani suvilagch eh ni avaad yavlaa.
Ingeed l eejiin ajil maani ehellee. :)

Latte art

Ih huurhun baigaaz??
Manai duu zursan yum. Nadad bolon minii baby d zoriulj. Bi buun bayar..
Udahgui uneheer iim jijighen bambruushtai bolno shuudee.
Uuhaas ch hairan.. hehe

Baby giin uzleg

Uchigduruus manantai borootoi bailaa. Hediigeer gadaa dulaahan ch tenger buudger modnii navchis unasan uulerheg baigaa tul neg l setgel sanaa ch buudger sonin baina. Heden tsag bolj baigaag ch taahiin argagui neg bol ert, neg bol oroi bolson shig sanagdaj bailaa.
Unuudur 11 ees turuh emnelegt gedsen deh huuhdiinhee biyeiin baidliig shalguulj uzuuleheer yavlaa. Gedsendee 2 ch yanziin bus zuuj negeer ni huuhdiin zurhnii zohilt, nuguuh ni uvdult ?! yum bolov uu hemjij, mun gartaa daraltaa hemjuulj hagas hevtee bairlalaar 1 tsag garui hevtlee.
Ugluu ih ert sersenees ch ter uu jaahan noir hurch untah gej baital, emch orj iren, odoo huuhdiig ehod harnaa gev . Yamartaa ch huuhdiin zurhnii zohilt heviin harin ch ih tsoglog baina uhaanii yum emch helev.
Uudnii uruund nogoon ungiin huvtsastai asragch uvgun namaig huleej bailaa. Duguitai turdeg tergend namaig suulgan emnelgiin nuguu zah hurtel nileen urt hongiloor turj hurgej ugluu. Nastai huneer turuuleed yavahad nadad jaahan evgui baisan ch ugaas l iim duremtei bololtoi neg ih tooson shinjgui hurgej uguud, uruug maani zaaj uguud yavlaa.
Ehonii uruund orood heseg huleetel namaig Miya gedeg geed jijig asian huuhen ineemseglen orj irev. Daraa ni yariagaar ni hyatad garaltai vietnam hun gedgiig ni medlee. Ih l eyeldeg buguud haanaas irsen haanahaar yariadag geed l uzleg dunduuraa eldev zuiliin tuhai asuuj yarilaa.
Nariin hemjilt duussan hoino yamartaa ch huuhdiin baigaa orchin ayulgui usnii hemjee hureltseetei baina gej helsend sanaa amarlaa.
Huuhdiin jin hir tom baigaag asuuhad, minii ene hemjisneer bol 38 doloo honog hagastai huuhdiinh shig baina. Ene hemjilteer bol 11 sariin 23 nd turnu gej garch baina gehed, bi ihed gaihlaa.
Aan?? tegeed yu gesen ug ve? hugjil ni muu baigaamuu? gej hamgiin turuund sanaa zovj asuuhad, sanaa zovoltgui ee, ugaas chinii gedes ch ter iluu teelttei gehed jijig baina. Huuhdiin biyeiin hugjil ch gesen balans ni tohirson normal baina geed sanaa zovoltgui gelee. ??? sanaa zovoltgui gej helsen ch herev 23 nd gehed l tomorch hemjeendee oroh yum bol ter boltol huleesen ch yahav dee gej bodood hamt yavsan egchdee heltel, -ugui ee ed tegehgui ugaas chinii teeltiin hugatsaa bolson tul emnelgees huvaari gargaj bolomjiin udurt chini turuulne gej hellee.
Za yamartaa ch huuhed jijig bolohoos yamar neg hugjiliin hotsrogdol enee teree bish bol yahav dee gej bodogloo.
Tegeed erunhii emchiinhee report iig huleesnii etsest, 17 nii oroin 7:30 d emnelegt irj hevteheer bolloo. Herev ter hoorond buyu hagas buten saind uvduhgui bol. Emnelegtee hevteed, nadad sav agshaah em hiij honuulah tul ayandaa uvdult ehelne tegeed turuh bolnoo gev.
Harij ireed jaahan boroo shiverch baisan ch bi baseball iin talbaig 2 ch udaa toirch alhlaa.
Nadad l minii gedes tom sanagdaad baisan ch, huu maani jijighen jaahan yum baina gej medeed ulam l hair hurch ter byatshan amitniig uvtguj gemteehguihen shig turuulehsen l gej bodogdloo.

Bath

Uchigdur nagats egch ni huud maani zoriulj bath bolon busad usand oroh heregsluudiig avch ugluu. Halimnii helbertei bath, bolon melhii zuragtai bath wrap, mun usnii dulaaniig hemjigch munchkin ii sponge geed..
Oir zuuriin huvtsasnuudiig ni ch bas beldeed tavisan tul odoo yamartaa ch beltgel ajil OK bolloo.
Huurai suu, ugj, biyenii tos, pampers geed oir zuuriin yum ch belen bolson tul hezee ch tursun setgel amar baij bolno. Huugee huhuuruu hoollonoo gej bodoj baigaa ch odoohondoo suu orson eseh orj baigaa esehiig medeh yum alga. Tursunii daraa ayandaa suu ordog gesen tul zugeer bizdee. Jijighen hodoodiig ni tsudiitel hoollood untuulaad baiya l gej bodoj baina. Hehe
Odoo bugdeeree l setgel dogdlon chamaig huleej baina daa, ur mini.

Oops, hugatsaa ungurchihluu

Unuudur 40 doloo honog 1 udur ungurluu. Uul ni uchigdur turuh yostoi udur hemeen helj baisan bolovch baga zereg hatguulahaas uur uvdult ugului nam taivan ungurluu.
Harin minii 2 nud allergy boloh ni u gemeer, ih zagatnuulj oroidoo argaj uvduud hurdan untahiin tuus bolloo. Nudnii em dusaasan maani bur l arguulj zagatnuulah shig sanagduulsan tul songino ch yumuu herchij nulimsaa sain gargadag yumu.
Udees umnu eeljit uzlegtee yavaad irsen. Unuudur 40 deh doloo honog getel emnelgiin uzlegtee yavj baina gedeg maani unuudurtuu l lav turuhgui baih ni, husen huleej baisan setgel mini jaahan tiimhen baisan ch, emch yu gej heleh bol gej bas setgel dogdolj bailaa.
Unuudur harin emnelegt hun baisangui. Bi 20 ood min huleesnii etsest uzlegtee orloo.
Hmm, biyeiin jin 2 lb buyu 1 kg orchim bagassan baina gev. 'Daralt heviin. Odoo huuhdiin uzleg. Zurhnii zohilt heviin sain baina. Huuhed dooshilson baina. Sain baina. Odoo tolgoi ni door baigaa ni medegdej baina gev. (Bi dotroo ih l bayartai bailaa) Bas gedsiig mini hemjij uzeed tiimee dooshilson baina gelee. Nuur tsarain ungu shingersen baina tiimees tun udahgui dee' gej emch heleed nad ruu harj ineemseglelee.
Jin buursan ni zugeer u? gej asuuhad, 'zugeeree ene chini ch bas turuhiin umnuh shinj temdeg baigui yu' geed, dotuur uzleg hiih bolov. Savnii amsar zuzaan haraahan neegdeegui baigaa tul gar argaar zuulluj uguh tul jaahan uvduh baih shuu gelee.
Burhan mini, zugeer uzleg hiilegehed l uvduj baihad hemeen jaahan dotroo tugshlee. Uneheer heden horom aimaar uvdluu. Emch maani ch nileen huch shaardagdlaa geed, ene 5 dahi buyu 14 nd huuhdiin eruul mendiig shalganaa gev. Eho bolon zurh sudasnii tsohilt, us ni hureltseetei eseh, huuhdiin hudulguun sain eseh geed bugdiig 2-3 tsagiin dotor uzeh bololtoi. Herev huuhdiin huvid yamar negen taalamjgui orchin bii bolson baival ter udruu taria hiilgej turuulnee gelee.
Mm, ingeed emch nariin shiidvereer minii huugiin turuh udur ni shiidegddeg yum baina gej bodogdloo.
Uul ni baigali jam yosooroo uuruu uvduud turvul sainsan hoyulaa tegj yariltsaa bizdee? Gedsend ni iluu taalamjtai baigaa yum u? gej oroi ni huuteigee jaahan yariltslaa. Za yahav gol ni huu maani uuruu medej baigaa bas huugiin ayulgui esen mend turuuleh ni gol chuhal asuudal tul harj l baiya.

Turuhiin umnuh setgegdel

Hi unuudur 8 nii udur. Uul ni 3 honood turuh hugatsaa maani bolno. Gevch odoohondoo medegdeh yum haraahan alga. Bi urid ni turuhuus 7 honogiin umnu barag gadagshaa ch garahaas aij, zuulun yavj hudluhgui l bol bolohgui baih gej bodogddog baisan. Hehe gevch ugui yum bainaa.
Uchigdur endehiin naiz ger buliinhentei hamt Arlington orj mgl chuudtai taniltsaj, window shopping hiij barij driving hiij nileen yavsanii etsest gertee irtsgeelee.
Esvel nuguu shilerdeg ni ehelsen yumuu. Gedes maani ogt teertei bish harin ch yavaad l hudluud baimaar sanagddag ni unen l yum baina.
Harin noir jaahan muu baigaa ni tiimerhuu baina. Muu geheesee iluu soligdson gehuudee. Uureer ert sereed udur ni chadval jaahan untah geed baidag bolson. Uuniigee l zasaj odoo l sain untaj amrahgui bol daraa ni haramsah vii gej bodoj baigaa ch..
Gehdee jijighen alag uree tevreed huhuuleed suuna gej bodohoor tuuniihuu tuluu hed ch dahin bosson yahavdee l gej bodogdoj baina. Eejdee hani boloh mundag er hun bolnoo gej bodoj baina.
Unuudur hurgen duugiin maani tursun udur. Bid byaluu, wine avch, bas saihan hool hiij beldlee.
Udur huuhduudtei hamtdaa Madagaskar 2 iig movie theater t uzej zunduu l ineeldlee. Hugjiltei baisan shuu.

Dinner

Oroi ni duu nar maani nadad zoriulj saihan dinner barilaa. Endee olon salbartai zaluuchuudiin ireh durtai 'TGIF Fridays' restaurant. Steak ni amttai baidag gesen tul NY steak iig avch idlee. Zurag deer jaahan tuuhii bolovch bi bol sain bolgoj idsen l dee. Uneheer mah ni ih zuulun sauce ni ch amttai, mun dagaldaj irsen garlictai talh ni uneheer amttai bailaa. Hichneen gedsee duurtel hool idsen ch amttand baga zergiin zai gardag tul hoolnii daraa haluun brownie tei ice cream bolon zurag deerh ice cream iig zahij idlee.
Mash amttai baisan shuu. Gantsaaraa bol idej barahgui yum bilee. Za neg iimerhuu sonintoi.

Yavgan zugaalga

Ene buten saind duugiinhee ger bultei hamt geriinhee oirhon hurhree ruu yavlaa. Bid urid ni hurhreeg uzsen baisan tul goliin eh ruu 2 tsag garui yavgan alhatsgaalaa.
Amraltiin udur tul huuhed nohoigoo daguulsan ger buliinhen zuruldunu. Bugd l nuurendee ineemseglel todruulan mendlen ungurnu. Nad shig tom gedestei eej bas nuhurteigee bololtoi ineemseglen zurluu.
Emchidee sain alhaarai gej zuvluulsen yum bolov u? Manai emch namaig shopping sain hii gesen. Emegtei hun shopping hiiheeree tsag anzaarahgui ih alhdag tul baih l daa. :)
Margaash huu maani 39 doloo honogtoi bolno. Uul ni yag l hugatsaandaa turvul ih sain baina daa.

Halloween

Saya 31 nd endehiin halloween iig hugjiltei unguruullee.
Barag sar hagasiin umnuus delguuruud bolon gudamj talbai, ail ger orniihon halloween ii chimeglelee tavij, shar huluu urj ehelne. Harin 31 n oirtoh tusam aalz, arag yas, sarisan bagvaahai geed huuhduudiig ailgah gej yanz buriin togloomuud tavij ehelne.
Ene udur 5 dahi ajliin udur baisan tul udees umnu hamaatnii 2 r angiin huugiin baga surguulid ochij, halloweenee parad iig uzlee. Baga angiin jaahan huuhduud durtai ulger huuheldei kinonii baatruudiin huvtsasiig umsuud ih l bayar huurtei alhatsgaana. Durdee bur itgeed alhalt gishgeltiig ni hurtel duuraih ni ih huurhun baisan. Surguuliin zahiral bagsh, zarim etseg ehchuud ch bas tsasan ohin, emgen shulmas, ulaan malgait geed ulgeriin baatruudiin durd huvirsan bailaa.
Harin oroi haranhui bolohod geriin huuhed bagachuudaa daguulaad trick or treat hiilee. Bi ch bas huuhduudtei hamt yavsan. Arai ch trick or treat hiigeeguildee hehe. Huuhduud ehleed erchimtei ni argagui guildej ailuudiin haalgiig togshin trick or treat gej helj tom tom huluunii helbertei sags bolon uutaa tosch atga duuren chiher amttan avch happy halloween geed dahin daraagiin ailiin haalga guu guildene. Nileen yavtsgaasnii etsest uut sav ni ch duurch yadartsgaan harin ch hurdan chiher avsan belguudee uzehiin tuld gerluugee yartsgaalaa.
Zarim ailuudiin ezegtei nar uursduu bag umsuj, huuhduudiig bas ailgaj nuguu hed ni iish tiish tarj butran guildej ih l hugjiltei bailaa.
Harin ter oroi ni huuhduudee untuulaad, bid tomchuudaaraa DC dahi Georgetown ii M street eer alhahaar yavlaa. End harin bar tsengeenii gazruud ni hun hul duuren, gudamjaar bagtai bolon bagtai humuusiig uzej sonirhoh gesen biden shig humuuseer duursen bailaa. Mashin dotroo ch bagtai ulsuud ih tul ted tsonh zarim ni haalgaa ongoilgon ali boloh uursdunduu anhaaral tatah gej oriloldoj hashgiraldana. Mashin zamiig zohitsuulah gej tom undur mori unasan tsagdaa nar ih l surtei ni argagui haragdana.
Aimshigiin kinonii baatruud hajuugaar zurj unguruhud hamt yavsan ohin duu maani hashgirch aina. Bagtai ulsuud humuusiig ailgasandaa ih l dodigor tsarailna. MGL chuud ch hajuugaar zunduu ungurch taaraldah yum bilee.
Bid hugjildej yavsaar shuniin 2 gej gertee ergen irlee. Bi ch ih sain alhsan daa.

38 doloo honog 4 udur

Huu mini 38 doloo honog 4 honogtoi bolloo. Huvaariin daguu 7 honog bur emnelegt uzuulj baigaa buguud suuliin uzlegeer huug maani hugatsaandaa turnuu gej hellee.
Turuh duhuhud huuhed dooshildog gesen. Nadad odoohondoo medegdeh yum alga l baina.
Minii biyeiin jin 7 honogt 1 pound nemegdej baina gesen. Ene ni hagas kg orchim gesen ug yum. Hoolnii durshil bolon hudulguun heviin baina. Zarimdaa biye ih l hungun sanagdana.
Udees umnu tsag garui salhind alhalj huuhdiin togloomiin talbaid suuj nom unshin, temdeglel hutulj agaart jaahan suudag.
Odoo end uneheer uzesgelentei uye ni bilee. Buh navchis ulaan, yagaan, altan, nogoon geed ungu unguur alaglaad l. Sengenesen tungalag agaariig tseej duuren amisgalangaa modon dunduur alhahad, huurai navchisnii salhind serchigneh chimee sonsogdood, narand ungu unguur solongoron gyalalzah navchis uneheer uzesgelentei. Yalanguya VA ni mod hamgiin ihtei gazartaa ordog yum baina lee.
Udahgui huugee turuuleed tevrene, unerlene, unesne geheer uneheer uneheer bayarlaj huurch baina. Ih l udaan huleesen. Calendar deer udur honog unguruh burt hasaj duguilj baigaa.
Huugiinhee neriig shiidsen baigaa. Tursuniih ni daraa alban yosoor zarlanaa. :)

It's a wonderful life

Herev oird udur tutmiin amidraldaa yadarch, buhimdah bolson bol jaahan uurtuu tsag gargaad deerh kinog uzeerei gej zuvlumuur baina.
Bi bur bagadaa uzej baisan l daa. Gehdee odoo dahin uzeh er ni tsaashid bas heseg hugatsaanii daraa dahin uzsen ch uidahaargui uneheer saihan kino yum. 1946 onii kino ch gesen unuugiin bidnii amidrald l tohiolddog zuiliin tuhai uguuldeg. Er ni gertee kinonii tsugluulgandaa hudaldaj avsan ch iluudehgui shuu.
Yunii tuhai yum be gej u? Uuruu uzsen ni deeree.

Hicheel

Unuudur gedsen deh huu maani 37 doloo honog hurlee. Turuh duhuj baigaa tul nomiin sangaas zeelj avsan DVD geer nyalh huuhdiig herhen usand oruulah, tseverleh, huurailah tuhai uzej hicheel hiilee. Bas bagadaa duu naraa asardag baisan turshlaga maani hereg boloh bolov u? gej bodoj baina. Yamar ch baisan herhen tevreh, huvtsas umsuuleh tuhai eejiin maani helj zaaj ugch baisan ni tus bolno baihaa.
Endehiin TLC suvgaar udur bur garah 'A Baby Story' nevtruulgiig bi uzej sonirhoh durtai. Ene nevtruulgiig uzseneer herhen huuhed turdug bolon uvdult ni hir zereg boloh (eej nariin turj baigaag gargadag tul) bas shine etseg ehchuuded tohioldoh huuhed asrah talaar tohioldoh asuudluudiin tuhai ch gardag tul ih sonirholtoi baidag yum.
Manaid ch bas orchuulgiin nevtruulguudiig gargaad baidag, iimerhuu amidrald heregtei nevtruulguudiig bas orchuulj uzuuleh bolon huviin TV suvguud ene sedveer nevtruuleg hiih ni heregtei baihaa gej bodoh yum.

Shenandoah River State Park

Ungursun doloo honogiin amraltaaraa bid Shenandoah uul ruu yavlaa. Tend bas naizuud boloh hed heden ger buliinhen hamtdaa yavj horhog hiij idengee, uulaar ayalj, zurag avch uneheer saihan amarlaa.
Urd udruus ni minii hamar bituureed haniad hureh geed neg l hachin baisan bolovch, end ireed zugeer bolson shuu. Saihan agaaraar tseej duuren amisgalaad duuteigee hamt gazriin zurgiin daguu oin jimeer tsag garui alhsan. Baga nasnii hugtei yavdluudaa dursan yariltsaj, bas ireeduinhee tuhai ch yariltsan ih l zugaatai saihan baisan. Zamdaa oin jijighen yast melhiitei taarsan. Huyag ni namriin shargaltaj hatsan navchnii ungu shig shar tsoohor. Ih huurhun yum bilee. Huuye yu hiij yavaa yum be? gej asuumaar.. Yag uuduus irj baisan. :)
End ih dulaan baigaa bolohoor modnii ungu altan shar, chas ulaan bolj uurchlugduugui baisan ch end tend yagaaraad shargaltaad uzesgelentei baisan. 11 sariin dunduur bol bur iluu uzesgelentei bolnoo gej baina lee.

'Amiddaa biye biyenee hairla humuusee'

Nadad sayahan maileer irsen enehuu aldartai shulgiig dahin dahin unshaad uuriin erhgui blogondoo tavimaar sanagdlaa.

O. Dashbalbar

'Amiddaa biye biyenee hairla'

Amiddaa bie bienee hairla humuusee
Aliv saihnaa busdaas bitgii haramla!
Hereggui ugiin zeveer zurhiig mini buu sharhluul
Hen negnigee haranhui nuhruu buu tulh!

Arhind orson negniigee shoolj buu inee
Aya, aav chin chin ch baij medne shuu!
Amjij chi ooroo aldriin zeregt hursen bol
Az jargalin haalgig busaddaa neej og!
Achiig chin ted bas buu martag

Gants saihan ugeer dutaj yavaa hund
Gartsaagui terniig ni olj hel
Gadaa nartai ch gert huiten odor
Gazar deer neg bus udaa tohioldono

Chamd durlasan saihan hovguuniig
Changa hatuu ugeer bitgii gomdoo, busgui mini
Chamaig hairlasniih ni hariud hairla!
Chamaas saihan huuhend ch durlaj boloh shuude

Bidnii amidral av adilhan
Bidnii hooloi deer ug hurtel neg yanzaar zangirch
Bidnii hatsar deer nulimas hurtel neg yanzaar bomborch
Bidnii zam deer av adilhan uchral tohioldono

Busguin dogolon nulimsiig asuulguigeer archij og
Buderch unasan huuhdiig deer orgoj argad!
Onoodor chi ineej nogoodoh chin uildag ch
Oor neg odor chi gunij tsaadah chin duulah bolnoo

Olgii avs hoyoriig hun bur damjdag bolohoor
Oor yu ch hereggui bie bieenee l hairla!
Orgon horvood hun hairaar dutaj bolohgui!

Az jargalig bi hunii setgeliin galaar tosooldog bolohoor
Altan nar gerleen bidend av adilhan av adilhan hairladag boolhoor

Amid yavahig bi busdad hairaa tugeehiin ner gej bodnom
Az jargalig bi busdaas hair huleehiin neg gej oilgonom.

'Tursunii daraah amraltiin gazar'

Yapon uls ni huuhdiin turult bolon gerleltiin too jil ireh tusam bagasch uls ornii ireedui bolson huuhed bagachuudiin too tsuurch, olon ch surguuli tsetserleguud haagdaj, zarim neg ni negdehees uur argaguid hureed baigaa bilee.
Tegsen sayahan neg medee unshlaa.
Solongos ulsad 2007 onii baidlaar neg eh hun dundjaar 1.26 huuhed turuuldeg gene. Ene ni yaponoos iluu baga too buguud delhiid turult bagatai ornoor yaponiig ardaa orhin negd bichigdsen gene.
Ehiig tursunii daraah asargaa suvilgaagaar harin Solongos ni Yapon ulsaas yalgaatai gene. Ene yu ve gevel odoo Solongost, 'tursunii daraah amraltiin gazar' moodond orj baigaa gene. 2006 ond 294 baisan ni unuudriin baidlaar solongos dayar 402 garui tursunii daraah amraltiin gazar uil ajillagaa yavuulj baigaa gene.
2005 onoos zasgiin gazraas ni hurtel ene uilchilgeeg anhaarch ajiltan bolon orchin nuhtsul, uil ajillagaand ni standart durem juram gargaj hyanadag bolson gene. Ene gazar ni barag l zochid buudlaas yalgaraad baih zuilgui, uruund hurgugch, zuragt, utas, biye zasah uruu geed ih l tuhtai baidag bololtoi.
Suuliin uyed shine tursun ehed tusaldag eej ni buyu huuhdiin emee nar ni ihevchlen ajil hiij ter bur tusalj asrah bololtsoogui bolsonoor shine tursun ehchuuded enehuu gazraar uilchluulehed ih zuil zaaj surgadag gene. (Medeej aav nar ni olon tsagaar ajilladag tul ter bur tus dem bolj chaddaggui baih) End medeej ehed huuhdiin asargaa suvilgaag zaahaas gadna, ehchuudiin goo saihan eruul mend, tusgai hool undaar uilchilj, mun gol ni tursun ehchuud hoorondoo medee medeellee soliltsoj, naizalj nuhurluh saihan bolomjiig burduulj ugdug gene.
Oiroltsoogoor 2 doloo honogoor uilchluuldeg buguud udriin 3 hooltoigoo 3,300,000 won boldog gene. Manaih shig huuhdiin turult ihtei uls orond tulburtei ch hamaagui iimerhuu gazraar uilchluulye geh ehchuud ch bas olon baina baihaa.

'The family that preys'

Duu maani namaig kinond daguulj yavlaa.Yamar kino uzehee net eer haij yariltsangaa goyo drama uzye gej shiideed, deerh kinog songoson yum.
Nadad bas Kathy Bates togloson baisan ni taalagdaad shuud l tegye gej zuvshuurluu.
Er ni bol ih taalagdsan. Amidrald l baidag zuiluudiin tuhai 2 ger buliin gishuudeer haruulsan.
Kinog duussanii daraa neg tiimerhuu dulaan setgegdel tursun. MGL d ch udahgui garah baih l daa. Uzehed zugeer shuu.
Nadad hamgiin gunzgii setgegdel turuulj asuult uldeesen ni 'alzheimer' iin tuhai.
End ene uvchnii tuhai gol ni gardaggui l dee. Gehdee hamgiin oirhon hamgiin hairtai humuusee hurtel tanihgui martdag boloh ene uvchin uneheer aimshigtai. Ene tuhai 'The notebook' d bas gardag. Ene uyed l yostoi hajuudah hani ur huuhdiin asargaa suvilal mash ih heregtei boldog baihdaa. MGL d hugshid nastaichuudad hir ih tohioldogiig sain medehgui ch minii bodloor haritsangui undur hugjiltei ornuudad elbeg baidag yum shig sanagddag. Yapond bas ene tuhai nileen sonsoj baisan l daa. Gol ni niigmiin asran halamjlah tuvtei gazruud bol bas yahav gehsen. MGL d harin nastaichuudiig asran halamjlah tuv gej baina u? Baisan ch hir zereg tav tuhtai emchilgee asargaa sain bol?? Ulsaas tusuv mungiig ni hureltseetei gargadag u?? Buun asuult..

Fitness ball

Bi endehiin Marshalls delguurt sanamsargui yavj baigaad, fitness ball hudaldaj avlaa. Ertnees ene bumbuguur hiih dasgaluudiig internetees harj baisan buguud, uneheer tus boloh yum baihdaa gej bodogddog bailaa.
Anh olj haraad dasgaluudiinh ni zurguudiig heseg harj baisnaa, uniig ni haraad uuhain tas shuud avav. Une ni erduu 2$ bolson bailaa. Yagaad geed hairtsgiig ongoilgood uztel, argagui ee, hiilegch ni alga. Gehdee mgl hun chini argatai bizdee. Shaar bolon dugui hiilegcheer orluulaad 1 hiilsen baihad l hangalttai. Tegeed l shuud hudaldaj avlaa. Gertee ireed dugui hiilegcheer hoshuug ni taaruulj barij nileen heden min notsoldsonii etsest yamartaa ch hiileed tavichihlaa.
Nadaas iluu huuhduud ih bayarlaj bainaa. Ted bainga l toglono. Hed heden udaa unhruud uilaad amjsan. Hehe
Zugeer suuhad ch gesen buh biyenii bulchin changarch ajillah tul er ni dasgal hiij bolmoor sanagdlaa. Net eer fitness ball iig ashiglaj herhen dasgal hiih tuhai web haij uuniig olov. Instructor eregtei bagsh ni jaahan aimaar hun shig haragdavch dasgaluud ni harin harahad heregtei bas oilgomjtoi yumaa.
Odoohondoo gedes tom tul ayultai gedgeer horiotoi baigaa ch (ohin duu maani zuvshuuruugui) tursunii daraa hergiig ni garganaa. :)

Palmer's t bayarlalaa

Hun burt udur tutam biyedee tsunhendee zailshgui avch yavdag zuils gej baidag.
Jishee ni nadad UB t gar utas, uruul ungulugch, nuur chiigshuulegch us geed l.. zaaval tsunhendee hiij avch yavdag zuils baina. Harin end bol nadad baihgui bol bolohgui gol goo saihnii hereglel maani deerhi Palmer's iin buteegdehuunuud yum. Jiremsen ehchuudiin arisiig yazralt bolon huuraishiltaas sergiilj mun yazraltiig bagasgah uilchilgeetei buteegdehuunuud buguud, eldev hurts unergui, harshil uguhgui,uilchilgee mash sain gedgiig bi uuriin biyeree mederch baina.
Yalanguya oroi untahiin umnu cocoa butter soothing oiliig turhej hereglehed baga zergiin samarnii uner hanhiih buguud ene ni uneheer taivshruulah uilchilgeetei bas turhsenii daraa biyed naaldaj uldehgui dorhnoo shingen uusdag oil yum. Zaaval jiremsen ehchuud geltgui er ni yamar ch hun huuhed biyedee turhehed ih sain buteegdehuun gej bodoj baina. Arisiig chiigshuuleed zogsohgui torgomsog zuulun bolgoh ni uneheer taatai. Bas savalgaa ch tomtoi.
Une ni ch bolomjiin. Dashramd helehed, zuvhun emegtei hun yazardaggui yum bilee. Bas zuvhun jin ihtei hun ch yazardaggui yum bilee. Turanhai ch gesen aris genet sunaj usuhud bas aris bas yazrah magadlaltai baidag yum bilee. Odoohondoo Palmer's iin achaar minii biye shineer yazarch bariagui l baina. Biye davhar hund beleglehed ih l tom beleg bolno baih. Bi UB t yazraltiin esreg tos haigaad Pigeon iin jijig savlagaatai tosiig ih l unetei avch baisnaa sanaj baina.
UB t ene kompanii buteegdehuuniig oruulj hudaldaalval hemeen uuriin erhgui bodogdono.

Hul bumbugiin talbai

Unuudur amraltiin udur baina gedgiig medehed amarhan. Ugluu ert tsonhoor huuhduudiin shuugildah,
shugel tashiih, bumbug ushigluh duu hadna.
Neg ih shuugiantai hetsuu sanagddaggui l dee. Harin ch nam gum ene orchind hugjiltei tsoglog uur amisgaliig medruuldeg yum.
Manai balkonoor gadagsh harahad l tomoo gegchiin talbai baidag buguud ter talbaig barag 6 huvaasan baidag. 6 bag neg zereg hul bumbug togloj bolno gesen ug l dee. Erduu l 10 alhamiin zaid. Hul bumbugiin talbaigaas egnee tom modnuudaar tusgaarlagdsan baidag. Ajliin udur chimeegui nam gum baidag tul, buga yanzagaa daguulaad ger buleeree, jirh, herem, tuulai, uneg, tarvaga?! shig amitan geed olon amitad guildej uvs idej baigaa haragddag.
Nileen tom talbai tul bi ch bas nar zuv 1 toirohod hangalttai walking bolj chaddag yum.
End hul bumbugiin ohidiin bag ih baidag bololtoi. Mundag biyetei bulchinlag hultei dund surguuliin ohiduud beltgeliin huvtas tsunhee uuren end tend yavj togloh ni ih haragddag.
Er ni sport ter tusmaa bagiin sportoor huuhdiig hicheelluuleh ni huuhded tesver hatuujiliig tuluvshuulj bii bolgohoos gadna ih niitech bolgodog yum shigee. Zuvhun ter toglogch l sain baigaad bagaaraa turuulj terguulne gesen ug bish tul herhen hoorondoo zohitsoldoj neg amitai togloh ve gedeg chuhal baih.
Neeree manaihan ene udaagiin olymp eer bugd gantsaarchilsan sport d medali avtsgaasan yum baina. Er ni mgl hunii zan chanartai bas ene ni holbootoi yum bolov uu?!..

Miu

Sanaandgui hartal minii Miu tai adilhan muurnii zurag. Hichneen hair hurevee. Harsan chini minii haya check hiij uzeh durtai Animal all-stars dahi video bichleg. Miu ch bas ingedeg shdee gej uzengee bur ineed hureed,, Shrek iin muurnii nud gargachihaad uneheer huurhun shuu, hurdan harah yumsan gej bodogdloo. Duu maani yamar muur baidag yum gej neg ih toomjirgui ch urid ni asuuj baisan tul, 'ene, ene baihgui yu. minii muur ungu ni bor taldaa gehdee yag ene baihgui' gelee.
Odoo ch minii miu undur onoo avsaan. 'Iim huurhun tseverhen yum bol yah ve' gej magtuulsan shuu. hehe.
Miu maanaghan mini chi namaig sanadag yum bolov u..

Muffin & cake

Unuudur genet amttan idmeer sanagdaad muffin hiiv. Daanch hemjee ni baga baisan tul oluulaa idehed arai hurehgui yumuu geed chocolate cake hamtad ni hiilee.
Hiihed amarhan l daa. Erduu ustai zuuraad l boloo. Gehdee sain huulguhiin tuld neg ih hutgahgui baisan ni deer yum bilee.
Bas Muffin hiih savaa saitar toslohgui bol bolson hoino ni gargahad naaldah shinjtei yum bilee.
Bas cake hiihed erduu 3 undug, us, tos l orno. Hutgaad l boloo. Hiisen hoinoo zuurmagaa huulguh gej huleej barih hereggui zuuh chini l halsan bol ter dor ni hiigeed tsagaa harahad l bolno.
Daanch bi zalhuuraad neg halaaltand gej bodood zereg hoyulang ni hiisen bolovch, tus bur uur uur minutand bas gal ni ch arai ondoo baisan bolood ter uu jaahan tsarai muutai l bolchihloo.
Gehdee amt ni bol dajgui baisan shuu.
Amttan idmeer sanagdaad baina gedeg chini jin nemegdeed baigaa gesen uguu?!?!

Nomiin san

Loudoun County Public Library nomiin san duuteigee orood irlee. Durtai nom setguul duu hugjim, kino goo endees heden shirhegiig ch neg dor zeelj avch yavj boldog bolohoor uneheer saihan. Bas wireless internettei tul uursdiin notebook ee avch ochood ajil turul hicheel nomoo hiisen ch bolno. PC gui hun ch ochood hereglej bolohoor interneted holbogdson olon arvan PC nees durtaigaa heden tsag ch hamaagui hereglej bolno. Mun cabin uruunuud ch baih tul anhaarlaa tuvluruulj suuj yum hiih gesen hun ter uruug ashiglaj bolno.
Ih olon turliin olon saihan nom setguuluud baihaas nadad audio books ih taalagdlaa. Yalanguya nom unshih zav ter bur garahaa bolidog bidend ajildaa yavah bolon gertee ireh tsagtaa durtai nomoo mashindaa sonsood yavna gedeg uneheer 40-50 min yavah zamiin urtiig ch ul anzaaran neg medehed gertee hureed ireh jisheetei. Yapond humuus galt tergend nom unshij yavdag l daa. Zuvhun mashin geltgui walking hiih uyedee ch yumuu guij yavahdaa ch sonsoj boloh yum. Gaihaltai yamar ih tsag zav hemneh ve tee?? MGL d ch bas audio book buyu iimerhuu mayagiin books on cd gargaval bolohgui yum gej uu? Hurdnii udaan yavdag zamgui bolohoor UB t ter bur demii yum bolov u? Huduunii zamd bol boloh yum te. UB t harin zamiin tugjrel ihtei deer ni anhaaral sarniad ajil turul ger oron ni oirhon tul yadag yum boldoo,, Gehdee bi lav taalagdsan zuilee avch unshinaa.
Harin nomiin sand suuhiin tuld gadaa hediigeer 25-30 hem baisan ch zuzaan nooson tsamts bolon gaduur numruh alchuur avch yavsan ni deer yum bilee. Denduu huitneer uleelgedeg tul jaahan suuhad l barag haniad hurmeer daarahiig ni yana. Gehdee hachirhaltai ni endehiin humuus ni terendee dassan baidag yumuu neg ih biden shig dulaalahgui.
Hamgiin hachirhaltai ni endehiin Mac'Donald bolon busad franchise fast food rest uud ni aimaar aimaar huiten.. Barag l ta nariig suulgahgui shuu hurdan ideed gar gesen shig...
Yagaad ?? Baigali orchind ingej demii huitneer uleelgeh ni muu bas uilchluulegchid ch tav tuh muutai yum shigee. Namaig chi l daaramtgai beeremtgii bolood tegj baigaa biz gej magadgui. Gehdee bi biye davhar bolsonoos hoish harin ch tsusnii ergelt hurdasch, gar hul haluu orgij, er ni bol seruuhend baih durtai bolson. Tiim bolohoor zuvhun nadad ingej sanagdaagui baihaa. : )
Za za yarianii sedev denduu hazaachih shig bolloo.
Uu tiim, bas hamgiin gaihaltai ni ta huuhdee end daguulaad irj bolno. Yapond bolon mgl d nomiin san gedeg ih l chimeegui duugui baih gazar shig sanagdaad, yavahdaa hurtel getej ireed l ih l ayarhan yaridag bol end harin ch huuhduudteigee irtsgeene. Huuhduuded zoriulsan corner tusdaa baidag. Tend huuhduuded zoriulsan hereglehed hyalbar computer nuud bolon turul buriin zuragtai ulgeriin nomnoos tanin medehuin geed ih l olon nomiin taviuruud baina. Bugd huuhed uursduu gar hurch avch boloh undurtei tul zaaval eej aav hargalzagch hun hajuud ni baih albagui. Mun udur buriin togtson tsaguudad nomiin sangiin ah egch nar ni huuhduuded zoriulj ulger unshij, duu zaaj ugdug tul huuhduud gazraar toiron suutsgaaj anhaaran sonsoj hugjildunu.
Er ni bol hunii tuluu gesen enehuu saihan baiguulamj ni nadad mash ih taalagdlaa.
Bi ulsiin tuv nomiin sang neg ch hereglej uzeegui l dee. Yagaad ve geheer nadad bol neg l hetsuu nom ni baihaasaa baihgui ni ih, uuruu ch duraaraa songoj bolohgui, zaaval kod bolon huneer hailguuldag mun gertee avch yavj bolohgui geh met olon zuil ni hetsuu yarvigtai sanagddag.
UB t maani ch gesen iimerhuu ali neg surguuli bolon alban gazriin bus duureg burt olon niitiin nomiin santai bolbol ih saihanaa.

Amraltiin udur

Oird tsag agaar saihan baina. Nadad amerikiin namar taalagdaj baina.
Ugluu oroidoo baga zereg seruuhen bolj huurai salhi sevelzehed mgl iig sanagduulna. Udahgui moddiin navchis sharlaj ulaigaad ih goyo boldog gesen.
Bi udur bur l huuhdiin talbaid ochij nom unshij, haya tenger uul ruu harj muruuduj, talbaid huuhduudiin togloj shuugildahiig harj suuh durtai. Huuhduudiin togloj guij haraij ineej uurlaj uilj baigaa ih huurhun. Tend har, tsagaan, shar, bor geed l haraajiin olon undestnii huuhduud eejteigee esvel aavtaigaa irtsgeedeg. Tedgeer huuhduud hoorondoo hel amaa herhen ololtsdog bainaa. Hoorondoo naizlaad guij baigaa ni uneheer huurhun, bas ataarham. Bi l gehed hajuuhand suuj baigaa eej aav nartai ch taniltsaj yarihaasaa ichin gehuudee neg l berhsheen gantsaar suuj baihad. huuhduud bol tes uur. Yag angliar yariad baigaamuu geheer bas ugui. Uursdiin ornii hel angli hel holij hutgan deer ni hel amaa hazan shulganaldah bolovch mash sain oilgoltsoj naizalj nuhurludug. Ih az jargaltai saihan uye shuu, huuhed nas gej.